Kantapään ja Kööpenhaminan kautta

Lokakuu alkoi reissulla, jossa yhdistän KY-Hansan opintomatkaan omaa lomaa Heidelbergissä. Hansa teki siis excun Frankfurt am Mainiin, jonka jälkeen jatkoin matkaa vaihtokaupunkiini.

Reissu alkoi nolosti. Ensimmäistä kertaa elämässäni nukuin pommiin lennolta. Olisin voinut tehdä pari asiaa toisin nukkumaan mennesssäni ja lopulta herätessäni.

Kun menet nukkumaan:
Aseta monta herätystä. Laitoin kaksi herätystä, yhden netistä läppäriin ja yhden kännykkään. Läppäri meni kuitenkin sleep-tilaan eikä hälyttänyt.
Laita ne kauas hälyttämään. Luulin riittävän, että kännykkä on pöydällä parin metrin päässä sängystä - olen silti noussut, ottanut askelia ja sammuttanut herätyksen tiedottomana.
Laita puhelimeen äänet päälle. Kun kaverit soittavat aamuyöllä, miksi en ole bussissa, pirinä herättäisi tärinää paremmin.
Vältä alkoholia. Pienikin määrä yhdistettynä univelkaan tuudittaa sikeästi. Katso mieluummin vaikka kauhuleffoja ja nuku levottomasti.

Jos heräät pahimpaan uutiseen:
Älä panikoi. Minkäänlainen sekoilu ei tuo menetettyä aikaa takaisin. Mieti vaihtoehtoja. Itse muistin kaverini tilanteen viime talvelta. Hän jäi jumiin Brysselin ruuhkaan, myöhästyi lennoltaan ja osti kentältä uuden. Niinpä avasin vain tyynesti Expedian ja Cheapticketsin ja aloin hakea iltapäivän lentoja Turusta ja Helsingistä Frankfurtiin.
Soita lentoyhtiöön. Tätä en tajunnut tehdä. Jos lento ei ole vielä lähtenyt, tiedustele, mitä lipun muuttaminen maksaa. Saattaa olla, että myöhemmällä lennolla on tilaa samassa luokassa, jolloin minimimaksulla eli 55 eurolla selviää.  Jos käy huonompi tuuri, lipun siirto saattaa maksaa satoja euroja, jolloin kokonaan uusi lento on halvempi ratkaisu. Tämä riippuu varmasti yhtiöstä ja lipun tyypistä (tarjous vai normaalihintainen) Omat lentoni olivat SASin.

Mitä kannattaa ottaa huomioon?

Tee check-in jo valmiiksi vaikka illalla netissä. Lähtöselvityksen tehnyttä matkustajaa voidaan odottaa yllättävänkin kauan.

Mieti, onko sinulla varaa tähän tai mistä olet valmis luopumaan, jos tarve on. Yritän matkustaa aina vararaha mukana (hätätilannetaksimatkat, kidnappauslunnaat ja sitä sarjaa).



Pohdi vaihtoehtoja. Säntäsin heti ostamaan uutta menolentoa. Lipun siirto tai muokkaus voi kuitenkin olla mahdollista. Riippuu lentoyhtiöstä, saatko käyttää paluulennon. Lufthansalla on palvelu, jossa meno-paluulippu voidaan muuttaa one way -lipuksi lisämaksua vastaan. Finnairilla on ns. robotti joka peruuttaa molemmat lennot, jos matkustaja ei ilmesty kentälle. SASilla vastaavaa automaattista peruutusta ei ole. Varaus jää roikkumaan systeemiin.

Sääntöjen mukaan matkat tulee lentää siinä järjestyksessä kuin ne lipussa ovat (meno, paluu). Turun ja Frankfurtin kentällä check in -virkailijat eivät kuitenkaan nähneet mitään syytä, miksi en saisi käyttää paluulentoani. He käskivät varmistaa asian Frankfurtin kentän lipputoimistosta. Sieltä kerrottiin, että en saa käyttää paluulentoani, koska en istunut menolennollani.

Ba dum TSH. 

Tulee mieleen sanonta "I never make the same mistake twice. I make it three or four times, just to be sure." Nyt todella toivon, että kaksi kertaa riittäisi. Olisi pitänyt ensin soittaa lentoyhtiöön. Tai ainakin olisi pitänyt ostaa meno-paluu sitten kerralla. Jätin käyttämättä 200 euron meno-paluun ja ostin tilalle 200 euron menon (Turku-Kööpenhamina-Frankfurt) ja 167 euron paluun (Frankfurt-Tukholma-Helsinki).

Jos tässä nyt jotain positiivista yrittää ajatella, niin ainakin tuo hillitsi heräteshoppailua perillä. Summa on isoin, jonka olen omasta typeryydestäni joutunut maksamaan, mutta tällä varoajalla lentojen ostaminen olisi voinut tulla vielä kalliimmaksi. Pääasia on, että ovat omia kesätyörahoja, ettei tässä mene kenenkään muun rahat hukkaan.

PS. Lentolipuista voi yrittää saada rahaa takaisin, vaikka olisi itse myöhästynyt lennolta. Lipun hinnassa on mukana muun muassa turvatarkastusmaksu, joka laskutetaan vain koneessa matkustavilta. Kun en ilmestynyt lennolle, SAS ei maksanut turvatarkastusmaksuani ja kassaan jäi siis perusteetonta voittoa. Usein rahojen vaatiminen takaisin on tehty kuitenkin vaikeaksi suurien käsittelymaksujen avulla.

PPS. En ole ehtinyt tarkastaa jokaista faktaa, vaan nämä perustuvat nyt lukemiini lehtijuttuihin ja keskusteluihin lentokenttätyöntekijöiden kanssa.

Lähdön tuntua

Vaihtarikavereilla ei ole enää rahaa prepaid-liittymissä.Kaikilla ei ole enää kämppää, osa nukkuu kaverin lattialla.
Joku yrittää myydä polkupyörää tuloksetta ja jättää sen toiveikkaana lukitsematta ravintolan pihaan. Valitettavasti se ei kelpaa kenellekään.
Heidelberg ei petä vieläkään, ja muuttoilmoitus ja muu paperisota kestää vain muutamia sekunteja.
Tentit ovat melkein ohi. Muutamia on vielä elokuun puolella.
Aivot yrittävät muistaa kaikki maisemat, äänet ja tuoksut. Oma mieli ylidramatisoi: "Viimeinen kerta ikinä, kun katson vasemmalle tässä risteyksessä."
Kahvittelu tai lounas pitää ihan oikeasti lyödä lukkoon, jos aikoo nähdä opiskelukaverin ennen lähtöä.
Hyvin palvelleita, loppuun kulutettuja vaatteita ja kenkiä lentää roskiin.
Kalenteriin ilmestyy jo velvollisuuksia Suomessa.
Käteinen loppuu.
Heidelbergin kämppikset saavat puolitäysiä kahviloiden leimakortteja, samppoota ja oliiviöljyä.
Tekee mieli ostaa sitä ja tätä ja tuota, koska se on halvempaa täällä kuin Suomessa, mutta laukku painaa jo 30 kiloa.






Pää on sekaisin.

Ich heiße Hanhi, Hannu Hanhi

Heidelbergiläinen hanhi

Tietynlainen leijuminen siistien viikonloppureissujen jälkeen kuuluu varmaan vaihtoon kuin vaihtoon. Aina välillä kannattaa vähän reflektoida, kuinka hyvin sitä meneekään ihan arkena. Aina sanotaan, että onnea, terveyttä ja muuta sellaista ei osata arvostaa ennen kuin se on mennyttä. Tykkään valittaa, mutta rakas Internet, täten tässä ja nyt kiitän tuuriani ja koputan puuta.

• Terveys. Siitepölyallergiaa lukuun ottamatta olen pysynyt terveenä enkä ole saanut edes paperihaavaa. (Heidelberg on kyllä hyvä paikka sairastua, jos onnettomuus osuu kohdalle. Joka toinen rakennus on sairaala tai klinikka, not kidding.)
• Ihmiset. Kielikurssikaverit ovat mukavaa porukkaa, ja puhuimme alusta alkaen keskenämme saksaa. En ole tavannut vielä yhtään tyyppiä, josta en olisi pitänyt yhtään. Epäilyttävää. Eikö sen pitäisi olla jo tilastollinen mahdottomuus?
• Kämppikset. Kuulen kavereilta tarinoita kämppiksistä, jotka ovat oksettavan siivottomia, mielisairaita tai muuten vain vaikeita sietää. Oma kimppakämppäelämä sujuu vaivattomasti. Voin lainata mitä vaan ja kämppikset jaksavat korjata kielioppia, kun puhun pieleen.
• Kämppä. Location location location. Sain asunnon ehkä parhaalta mahdolliselta paikalta. Kun kerron asuvani Bergheimissa, heidelbergiläisiltä pääsee äimistynyt henkäys. Monet etsivät kämppää vuositolkulla. Asuntomme on tilava, kaunis ja puhdas. Meillä on vierashuone. Keittiössä voi kokata kaikenlaista (kodinkoneisiin kuuluu mm. suklaasuihkulähde). Parveketuoleihin voisi nukahtaa.
• Raha. Toistaiseksi ei ole tullut yllättäviä jättikuluja. Läppäri tuntuu olevan vähän niin kuin saattohoidossa, mutta toimii vielä.
• Asiat hoituvat. Tiedän vain kuulopuheista, millaista on se pahamaineinen saksalainen byrokratia. Heidelbergissä paperinpyöritys on oikeasti toiminut.

Tuurihaukkana olemisen (ainoa) huono puoli on se, että kaikesta vähänkään ikävästä (erityisesti rahan- ja ajanhallinnasta) voi syyttää vain itseään ja omaa saamattomuuttaan.

Cityhanhia

Siedettävää byrokratiaa

Aiemmin päätin jo rakastua lomakkeisiin, ja byrokratian luvatussa maassa olen saanut jatkaa rakkaustarinaani. Kaikki byrokratia on ollut kuitenkin ihan siedettävää: organisoitua, selkeää ja kai ihan perusteltua. En valita.

Tässä viikonlopun ratoksi siis paperinmakuisia kuulumisia - sopii esmes tuudittavaksi iltasaduksi.

Orientaatiossa järjestäjät huolehtivat kaikista mukavasti. Infotilaisuudessa piti näyttää eurooppalainen sairaanhoitokortti, minkä jälkeen sai AOK:n (Gesundheitskasse) lapun, että kaikki on sairasvakuutuksen osalta ok. Täytimme myös osoitteenmuutoslapun yliopistolle ja saimme kaupungin oman muuttoilmoituslomakkeen (Anmeldung).

Yliopistoon ilmoittautuessa piti näyttää oma hyväksymiskirje, passi ja sitten tuo orientaatiossa saatu sairasvakuutuslappunen. Vastalahjaksi sai oman opiskelijakortin, 66,50 euron laskun ja paljon infoa. Kortilla maksetaan ruoat ja muut ostokset kampuksella. Kortti piti aktivoida Validierung-laitteessa. Lukuvuositarran sijaan laite painaa opiskelijakorttiin voimassaoloajan.

Heidelbergin kaupunki halusi Anmeldung-lomakkeen kaikilta tänne muuttaneilta. Lomakkeen saimme tosiaan orientaatiossa, joten kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen meni sangen mukavasti muutamassa minuutissa. (Kaupungin viranomaiset halusivat kyllä nähdä myös sairasvakutuuslapun, passin ja sen kopion. Vuokrasopimuksenkin kopio kannattaa ottaa mukaan.)

Yliopiston kirjasto vaati myös oman ilmoittautumisensa. Sinnekin vaadittiin lomake, passi ja kaupungin hyväksyntä muuttoilmoituksesta.

Opiskelijakortin mukana tullut Uni-ID piti aktivoida netissä. Sen jälkeen omat tunnukset pelaavat. Tunnusten jälkeen pitää aktivoida vielä omat TAN-koodit: jos haluaa printata opintosuorituksia tai muuta, joutuu ilmeisesti käyttämään TAN-koodeja vähän pankkitunnusten avainlukujen tapaan.

Opitut asiat
1. Facebookista oppii äkkiä sanat anmelden ja abmelden.
2. Ota aina pinoista pari lomaketta, ensimmäiseen kirjoitat kuitenkin pieleen.
3. Keine Panik: orientaatiossa näistä kaikista kerrottiin selkeästi ja suunnilleen kaikki hoitui ensimmäisellä viikolla.
4. On kiva tulla EU:n sisältä: muut joutuvat vielä hakemaan oleskelulupaa ja maksamaan satasen ylimääräistä.

Kelaa vakuutuksia

Vaikka päätinkin alusta asti rakastua lomakkeisiin, joitain juttuja jäi aika myöhäiseksi.


Välttelin Kelaa ja tukiasioita kauan. Mietin, kuuluuko minun hakea kesäopintotukea vai tukea ulkomaille, koska Saksan kesälukukausi on meidän näkökulmastamme hämmentävään aikaan 1.3.-31.8. Yliopiston opiskelijapalveluissa sain kuitenkin heti apua ja asiani hoidettua viidessä minuutissa yhden lomakkeen täyttämällä. Hain vain tukea ulkomaille.


Matkavakuutusta pohdin myös. Oma jatkuva matkavakuutus on voimassa 90 vuorokautta matkan alkamisesta, ja lisäkuukausia saa ostaa. Pakko sitä ei ole hankkia, kunhan ottaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Se on ilmainen. Kannattaa itse miettiä, saako enemmän mielenrauhaa "tuplasuojasta" eli sekä vakuutuksesta että sairaanhoitokortista. Riippuu kai myös omien harrastusten extreme-asteikosta. Goudan Super taitaa kattaa mm. helikopterievakuoinnin vuoristosta.



Niin joo, sen E-lomakkeen voisi ihan oikeasti palauttaa hyvissä ajoin. Tarkkaa deadlinepäivää ei ollut, joten vein sen itse 1,5 viikkoa ennen lähtöäni. Apurahahärdellissä kestää kuitenkin noin kuukausi, joten jos haluat apurahan tilille ennen vaihtoasi, ole vähän järkevämpi kuin minä. Sain lomakkeen tosiaan postitse kotiin noin yhdeksän kuukautta ennen lähtöäni ja sen täyttämiseen meni viisi minuuttia.

Rakastu lomakkeisiin

Erasmus- ja Coimbra-vaihdot ovat iisimpiä ja vaativat vähemmän paperisotaa kuin rapakon taakse lähteminen. Siitä huolimatta kannattaa tykätä papereista. Kannattaa oikeastaan rakastua niihin. Helli, hoivaa ja huomioi niitä alusta asti, omistautuneesti ja vilpittömästi.

Kannattaa myös perustaa blogi, jolloin joutuu todistelemaan järjestelmällisyyttään koko world wide webille.

Olen ottanut kaikista kopiot, kun vain olen muistanut. "Ennen vaihtoa"-kansiossani on nyt jotakuinkin kaikki lomakkeet ja tärkeät lippulappuset tai niiden kopiot aikajärjestyksessä.

• Helmikuussa palauttamani hakupaperit (kolmeen eri kohteeseen, koska ensisijaisesti hain Heidelbergiin mutta varmuudeksi kahteen muuhunkin kaupunkiin Saksassa) sekä niiden liitteet eli suositus, ECTS-opintosuunnitelmat ja opintorekisteriote
• Yliopiston sähköposti “Olet hyväksytty” maaliskuun 2010 lopulta
• Toukokuinen sähköposti, jonka liitteenä sain Heidelbergiin lähetettäviä lappuja
• Oma apurahahakemus kielikurssia varten (ja myöntämissähköposti, jee!)
• Toinen apurahahakemus ja vastaus “tyvärr inte”
• Heidelbergiin marraskuussa lähetettämäni lomakkeet (hakemus ja ilmoittautumislomake kielikurssille)
• Saksasta joulukuussa saapunut hyväksymiskirje ja opas vaihtareille. Hyväksymiskirjeen alaosa piti leikata ja lähettää takaisin Saksaan. "Kyllä, otan paikan vastaan"
• Opiskelijakorttihakemus (lomake tuli mailina ja se piti palauttaa postitse 15.1. mennessä)
• Kämppätarjous ja sähköpostivaihto kämpästä
• Lentolippu

Aina, kun on pitänyt lähettää jotain Saksaan, olen tehnyt semipätevän saatekirjeen. Arvon herra se ja se, tässä liitteenä lähetän lappuni siitä ja siitä. Suosittelen. On hyvää harjoitusta ja rakkaat lomakkeet jäävät paremmin mieleen.