Laukussa Pandaa ja Fazeria vaan

Se on sitten karkaus! Seuraavaksi päivitän Saksasta.


Laukut on pakattu ja ne seisovat eteisessä. Ei tässä muuta raportoitavaa, mutta kirjoitan tähän nyt yhdestä pakkaamisen vaiheesta, tuliaisista ja suklaasta nimittäin.


Sain läksärilahjaksi suklaata ja salmiakkia, joy! Suomalainen suklaa paitsi lievittää koti-ikävää toimii varmasti myös hyvänä lahjuksena uusille kavereille.


Ei sinne lähdetä lahjoja antamaan, mutta jotain on hyvä alla. Aion matkustella vähän Saksassa ja ehkä muuallakin, toivottavasti ehkä CouchSurffaamalla tai tuttujen luona majoittumalla. Silloin on kiva viedä jotain pientä. Suomi-tuomisissa on aina sama murhe: kaikki on niin kallista. Pienin mahdollinen Aalto-malja maksaa viikon ruokien verran, eikä vastaanottaja välttämättä siitä silti tykkää. Päädynkin yleensä karkkiin.


Kämppäkavereille aion viedä konvehteja ja Finlaysonin patakintaan (vink vink #1, Eerikinkadun myymälän alakerrassa on outlet-hinnat).


Vink vink #2: jos sattumalta eksyy Jyväskylän seuduille, kannattaa käydä Pandan tehtaanmyymälässä Vaajakoskella. Olin siellä helmikuun alussa ja ostin Suomi-konvehteja ison boksin. Niitä voi pussittaa sitten sieviin pikku lahjapusseihin ja olla niin persoonallinen että! Halvaksi tulee, melkein ku laittais rahaa pankkiin.

Eräs pakkauslista

Iso matkalaukku
pussilakana, aluslakana, 2 tyynyliinaa
makuupussi
solumuovinen makuualusta
fleece
villasukat
parit legginssit ja sukkahousut
alusvaatteita ja sukkia
farkut ja farkkulegginssit, mustat housut
vaellushousut ja liikuntahousut
urheilutrikoot
35-litrainen pikkurinkka
varvastossut
tennarit, nahka-avokkaat, kävelykengät
Saksa-juliste
yöpuku
neuletakki, muutamia pitkähihaisia paitoja
kuoritakki, windstopper-takki
t-paitoja, toppeja, paitapuseroita
Nivea-voidetta
hame, pari mekkoa
lakritseja
2 suklaalevyä, konvehtirasia, salmiakkeja
pieni pyyhe
puhdistuspyyhkeitä, samppoota, hoitoainetta, deodorantti
kiipeilyvaljaat, -kengät, magnesiumia
patakinnas
neula+lankoja
bikinit


Käsimatkatavara, vetolaukku
kaksi käsilaukkua
housut
iso pyyhe
nahkanilkkurit, juoksulenkkarit
minireppu
salmiakkia, suklaapatukoita, konvehtirasia
kiipeilyvälineitä: slingi, prusik, sulkurenkaita, ATC, kypärä
sadehousut
alusvaatteita ja sukkia
fööni
lääkkeet
kännylaturi
lippis
silkki-liner
vyö
läppäri, laturi, hiiri


Sievä pikkuinen "Personal item"-käsilaukku (treenikassi)
kameralaukku sisältöineen
silmälasikotelo, aurinkolasit, piilolaseja
meikkejä yms.
passi ja tärkeät paperit
sanakirja
kalenteri, penaali
kännykkä, kukkaro, avaimet

Lähdön tuntua

"Dear Liisa, Just a friendly reminder, there are only a few days left until your trip: Frankfurt Wed, Feb 29, 2012."


Ihan totta?! Hellyttävää, että Cheaptickets.com varmistaa, etten vain ole unohtanut, et ois tässä yks vaihto tulossa.

Viimeinen viikko Suomessa on ollut kukkaroa keventävä ja ihanien ihmisten täyttämä. Viimeiset sushit, leffaillat, työpäivät, ruisleivät, saunat, yliopistoliikunnat, lääkiksen speksi. Koulu-, partio-, työkaverit ja lapsuudenystävät. On myös hauska heittää suurieleisesti jäähyväiset kavereille, joita nyt ei muutenkaan välttämättä tulisi nähtyä viiden kuukauden aikana. Vaihtoonlähtö toimii myös hyvin yleisenä "nyt on pakko nähdä ja juoruta"-kutsuna, jos on muuten saamaton.

Tiistaina varasin lentokentältä bussilipun Heidelbergiin. Hain kengät suutarilta. Viikonloppuna ostin kameran. Postikin on kulkenut. Perjantaina tuli kameralaukku. Maanantaina opintotukipäätös ja objektiiviin UV-filtteri. Isovanhemmille on sanottu heipat. Kirjaston kirjat pitäisi palauttaa vielä tänään.

Viimeiset päivät ovat olleet toisaalta yhtä suurta checklistiä ja toisaalta yllättävän rentoja. Tammi- ja helmikuu ovat olleet suunnilleen kesälomaa minulle: vähän vapaaehtoistöitä, hyvin vähän opiskelua, muutama työpäivä, pieniä reissuja, rauhallista valmistelua ja nautiskelua. Hatunnosto niille, jotka lähtevät vaihtoon suoraan kesätöiden tai syyslukukauden jälkeen.

Huomenna lennän Turusta Kööpenhaminan kautta Frankfurtiin. Lakkoilu vähän jännittää, mutta eiköhän sitä Saksaan kuitenkin päästä.

Kelaa vakuutuksia

Vaikka päätinkin alusta asti rakastua lomakkeisiin, joitain juttuja jäi aika myöhäiseksi.


Välttelin Kelaa ja tukiasioita kauan. Mietin, kuuluuko minun hakea kesäopintotukea vai tukea ulkomaille, koska Saksan kesälukukausi on meidän näkökulmastamme hämmentävään aikaan 1.3.-31.8. Yliopiston opiskelijapalveluissa sain kuitenkin heti apua ja asiani hoidettua viidessä minuutissa yhden lomakkeen täyttämällä. Hain vain tukea ulkomaille.


Matkavakuutusta pohdin myös. Oma jatkuva matkavakuutus on voimassa 90 vuorokautta matkan alkamisesta, ja lisäkuukausia saa ostaa. Pakko sitä ei ole hankkia, kunhan ottaa eurooppalaisen sairaanhoitokortin. Se on ilmainen. Kannattaa itse miettiä, saako enemmän mielenrauhaa "tuplasuojasta" eli sekä vakuutuksesta että sairaanhoitokortista. Riippuu kai myös omien harrastusten extreme-asteikosta. Goudan Super taitaa kattaa mm. helikopterievakuoinnin vuoristosta.



Niin joo, sen E-lomakkeen voisi ihan oikeasti palauttaa hyvissä ajoin. Tarkkaa deadlinepäivää ei ollut, joten vein sen itse 1,5 viikkoa ennen lähtöäni. Apurahahärdellissä kestää kuitenkin noin kuukausi, joten jos haluat apurahan tilille ennen vaihtoasi, ole vähän järkevämpi kuin minä. Sain lomakkeen tosiaan postitse kotiin noin yhdeksän kuukautta ennen lähtöäni ja sen täyttämiseen meni viisi minuuttia.

Onnelliset hampaat ja muita pääasioita

Tilattavien asioiden listaan kuuluu myös hammaslääkäri, mutta se saa nyt kokonaan oman blogitekstinsä. Kukaan ei halua pilata vaihtoaan yllätyshammaskivuilla, joten hampaat kannattaa hoitaa kuntoon ennen reissua.

Muistin purukalustoni ensin liian aikaisin ja sitten liian myöhään. Lokakuussa minulle ei vielä annettu aikaa kevääksi. Unohdin soittaa joulukuussa, joten tammikuussa tulikin sitten kiirus. Ensimmäiset vapaat ajat olivat maaliskuulle. YTHS:n tädit olivat kilttejä ja kehottivat soittamaan aina aamuisin yhdeksältä, jos vaikka tulisi peruutuksia.

Monien epäonnistumisten jälkeen alkoi lannistaa. Selailin yksityisiä "tarkastukseen jo tänään" hammaslääkäreitä ja niiden hintoja. Sitten pyyhin kylmän hien pois otsaltani ja jatkoin yrittämistä YTHS:n suuntaan. Pian tärppäsikin ja sain tarkastuksen. Yksi reikä löytyi ja onneksi löytyi myös paikkausaika sille vielä helmikuussa.

Olin edellispäivänä paikattavana. Ilman puudutusta, totta kai. Itseaiheutetusta ongelmasta pitää vähän kärsiä.

PS. Niitä muita pääasioita: Tilasin vihdoin piilolaseja. Varasin kampaajan, pääsee vielä kuivista latvoista eroon. Tya:n kampaamohinnat helpottavat elämää tässä lähdön kynnyksellä. Silmät, hiukset, suu, check. Korvat, nenä ja naama pysynevät kunnossa ilman suurempia ajanvarauksia.

Onko se virus?

Se hiipii pikku hiljaa läppäriini ja hidastaa netin käyttöäni tuntuvasti. Virus? Nein. Deutsch.

Saksa alkaa tunkeutua tietokoneelle. Kirjanmerkkipalkkiin tallentui Heidelbergin sää. Facebook on nyt saksaksi. Sormet naputtelevat jo tottumuksesta helpommin maps.google.de.

Saksa joutui jäähylle hetkeksi, kun reissasin muiden kielten parissa. Kolusin Suomea brittikaverin kanssa ja kävin Norjassa moikkaamassa amerikkalaista ystävääni, joka on Bergenissä vaihdossa. Kymmenen päivää puhuin englantia ja kuuntelin suomea ja norjaa. Oli sentään Saksan opaskirjat matkalukemisena.

Tulin eilen takaisin. Jo ennen matkaa olin järjettömän laiska itsenäinen saksanlukija. Täytän kirjahyllyn erilaisilla saksankirjoilla, jotta voin silitellä niiden kansia. Voisin sättiä itseäni, mutta sättimisellä en todennäköisesti opi yhtään enempää itse kieltä. Nyt vain kielikylpyyn. Aloitan viemällä siskolta saadun saksankielisen Voguen vessalukemiseksi. 13 päivää lähtöön. Siihen mahtuu vielä saksalaisia leffoja, KY-Hansan kopojuttuja, pakkauspaniikkia ja lisää läppärin käännytystyötä saksaksi.

Tilaaminenkin on ihan jees

Kun räkä jäätyy päähän helmikuussa, on vaikea muistaa, että vanha ystävä heinänuha saapuu satavarmasti Saksaankin.


Bloggasin aiemmin asioiden peruuttamisen ihanuudesta, mutta kyllä kaikenlainen tilaaminenkin jo etukäteen Suomessa on kivaa. Tässä asioita, joita olen tilannut ja joita sinä, mahdollinen vaihtoonlähtijä, saatat haluta muistaa myös.

Säännöllinen lääkitys. YTHS auttaa. Rokotukset voi tsekata kuntoon tässä samassa kohtaa. Vanhojen reissujen takia olen jo aika perusteellisesti suojattu (lavantaudilta ja koleraltakin, mikä nyt ei ole ehkä suurin uhka Saksassa).
Piilolasit, jos käytät. Oma piilolasiresepti oli mennyt vanhaksi tosi kauan sitten. 
Sivistävä kirjallisuus. Tilasin yhden opaskirjan, muuten olen selaillut kirjaston kappaleita. Tykkään väreistä ja kuvista, oon siinä mielessä aika kakara.
Muut tarvittavat ostokset. Olisiko nyt matkalaukun, kameran, tietokoneen, farkkujen tai kenkien hankinnan aika? Toisaalta harva paikka on Suomea kalliimpi, joten jotain hankintoja voi jättää hyvällä omallatunnolla ulkomaillekin.

Peruuttaminen on parasta

Lehtimyyjä soittaa. Kaverien ja omien kokemusten perusteella Top5-keinot välttää ostaminen ovat jotakuinkin seuraavat:

5. Oon köyhä opiskelija. Tämä ei tunnu toimivan enää aina. Voi kuitenkin koettaa.
4. Luottotiedot on menny. Selkeä level up edellisestä. Aika karukin.
3. Oon sokea / mul on paha lukihäiriö. Välitön säälikortti. Vaatii silti ikävää valkoista valehtelua.
2. Kielijäynä. "Emmä Tieteen kuvalehteä, ellei sitten teil oo sitä norjankielisenä?" Nirsoilu tai muuten vain talar du svenska -kommentti saattavat hyvällä tuurilla lopettaa puhelun lyhyeen.

Paras syy on silti...
1. EN VOI TILATA MITÄÄN, MUUTAN ULKOMAILLE.

Vaihtoon lähteminen on parasta, koska rehellinen perustelu toimii. En ole häijy, ilkeä tai töykeä perusluonteeltani. En erityisemmin pidä valehtelustakaan, paitsi välillä. Lehtimyyjät ymmärtävät opiskelijavaihdon, merkkaavat sen tietoihinsa ja soittelevat vasta puolen vuoden päästä uudelleen. Mahtavaa!

Keskeytin myös Hesarin tilauksen. Hesarissa ja Turun Sanomissa on kivaa se, että keskeytysaika hyvitetään. Silti HS-tunnukset pysyvät ja pääsen nettiin lukemaan lehden, jos haluan.

Vaihdoin kännyliittymän kuukausiliittymältään halvempaan. Telefinlandilta sai oikein hyvää palvelua. Liittymään laitettiin myös varmuuden vuoksi ulkomaan nettiesto. Toimii.

Disney, opeta minua

Leijonakuninkaan biisi Vallan saan on erinomainen myös saksaksi. Kirjoittelen alle kielihuomioita tuosta Scarin biisistä. Tätä minä teen vapaa-ajallani. Onko se erityisen hyödyllistä vaihto-opiskelun kannalta? No eeei välttämättä. Onko siitä haittaa? Ei varsinaisesti. Onko se hauskaa? Harvojen mielestä kyllä.

Ich halte nicht viel von Hyänen (halten+von+datiivi, pitää jonakin, ajatella, olla mieltä)

Sie sind vulgär, so unerhört ordinär (oi mitä adjektiivit)

Doch sie für meine Bedürfnisse zu zähmen

Ist so schlau, sowas stammt nur von mir (von-preposition kanssa aina datiivi)

Ich weiß, die Beschränktheit der Hyänen (monikon genetiivi)

Ist bestimmt alles andere als klein

Ich will nebenbei nur erwähnen (kiva ilmaisu, mainita sivumennen)

Ich red’ nicht nur Löwenlatein

Die stumpfen Visagen betonen

Die oberen Etagen sind leer (monikon adjektiivin heikko taivutus... ja hauska ilmaisu)

Ich rede von Königen, von Thronen

Und auch Unwissen schützt euch nicht mehr

Seid bereit für die Zeit eures Lebens (kiva genetiivi)

Seid bereit für den größten der Coups (adjektiivit taipuu)

Die goldene Ära (heikko adjektiivin taivutus)

Schleicht näher und näher

Und was spring für uns raus?

Ich lass’ euch schon nicht aus

Ihr dämlichen Viecher (uutta sanastoa, tyhmät elukat)

Der Lohn ist euch sicher

An dem Tag, wenn das Recht triumphiert (ajanilmaus an+datiivi, sivulauseen sanajärjestys)

Und mich endlich von Knechtschaft befreit

Seid bereit (imperatiivi)

Ja, seid bereit! Höhö, wir sind immer bereit. Für was?

Für den Tod des Königs (für + akkusatiivi ja vielä genetiivikin kaupan päälle)

Wieso, ist er krank?

Nein, du Null, wir bringen ihn um, und Simba auch (dramaattinen eriävä yhdysverbi!)

Tolle Idee, wer braucht schon ’nen König?

Niemand, niemand, lalalalalala

Idioten! Es wird einen König geben (futuuri)

Aber du hast doch

Ich werde König sein (lisää futuuria)

Haltet zu mir (kiva fraasiverbi datiivilla, lisää täältä)

Und ihr werdet nie wieder

Hunger leiden

Ja, Klasse! Lang lebe der König

Lang lebe der König

Ja, wir sind bald Untertanen

Eines Königs, den jedermann liebt

Ich muß jedoch ernsthaft ermahnen

Dass es für euch Pflichten noch gibt (sivulause)

In Zukunft gibt’s so viel zu plündern 

Das meiste krieg’ sowieso ich

Ich darf trotzdem höflichst erinnern

Kein Krümelchen gibt’s ohne mich (chen-diminutiivipääte, oi. ja ohne + akkusatiivi)

Seid bereit für den Coup des Jahrhunderts

Oh

Seid bereit für den teuflischsten Pakt (für+akkusatiivi ja adjektiivi taipuu)

Oh La La La

Ich plane seit Jahren (seit ja preesens)

Jetzt gibt’s Fraß

Trotz aller Gefahren

So ein Spaß

Gerissen, verbissen (partisiipin perfektejä, viekas ja pikkutarkka)

So viel Fraß

Ganz ohne Gewissen

So ein Spaß

Als König geboren

Zum Herrscher erkoren

Erglänz’ ich in all meiner Pracht

Meine Zähne sind blank wie mein Neid (öö, hampaani ovat valkoiset niin kuin kateuteni)

Seid bereit

Uns’re Zähne sind blank wie sein Neid

Seid bereit

Taisteluni (Mein kämppä)

Heidelbergiin piti lähettää kevälukukauden hakulomakkeet 15.12.11 mennessä. Siinä yhteydessä piti rastittaa, aikooko etsiä kämppää yksityiseltä vai haluaako kämpän yliopiston kautta. Rastitin yksityissektorin, koska yliopistokämppiin mahtuu kuulemma vain 15 prosenttia. Ajattelin myös, että opiskelijoiden kansoittamasta kaupungista löytyy varmasti joku soluhuone, josta joku saksalainen lähtee vaihtoon muualle. Alivuokraamisen kauneus!

Aloin selata sivuja Wg-gesucht.de ja Studenten-wg.de. Muitakin on, mutta ne ovat ehkä parhaimmat.

Myöhemmin Heidelbergistä tulleista infoista kävi ilmi, että ehkä vaihtareille oli tosiaan varattu kiintiö yliopiston kämpistä: ei siis tarvitse välttämättä turvautua yksityiseen. Päätin kuitenkin jatkaa yrittämistä.

Sangen miellyttävät tilastot
Lähettämäni kyselyt: 15
Ei mitään vastausta: 8
“Huone meni jo”- tai "Etsimme pidempiaikaista vuokralaista"-vastauksia: 5
“Sori, huone meni jo, mut haluutko että autan sua etsimään? Nähtäiskö kun tuut? Ois hauska tutustua!”-vastauksia: 1 (Aww!)
“Hei, hyvältä kuulostaa, voitais skypettää asiasta!”-vastauksia: 1.

Jännitin kuin pieni jänis ensimmäistä saksaksi käytävää Skype-keskusteluani. Ihan penkin alle se ei mennyt, koska kaksi päivää sen jälkeen kämppäkaverit ilmoittivat, että he ovat valinneet minut. Parasta!

Lähetin kyselynä aina vähän räätälöidyn tekstin, mutta perusjuttuina mainitsin melko samat asiat. 21-vuotias suomalainen vaihtari, Saksassa 5 kuukautta, ei kokemusta soluasumisesta mutta oikein sopeutuvainen ja puuhailee mielellään kämppisten kanssa jotain.

Rakastu lomakkeisiin

Erasmus- ja Coimbra-vaihdot ovat iisimpiä ja vaativat vähemmän paperisotaa kuin rapakon taakse lähteminen. Siitä huolimatta kannattaa tykätä papereista. Kannattaa oikeastaan rakastua niihin. Helli, hoivaa ja huomioi niitä alusta asti, omistautuneesti ja vilpittömästi.

Kannattaa myös perustaa blogi, jolloin joutuu todistelemaan järjestelmällisyyttään koko world wide webille.

Olen ottanut kaikista kopiot, kun vain olen muistanut. "Ennen vaihtoa"-kansiossani on nyt jotakuinkin kaikki lomakkeet ja tärkeät lippulappuset tai niiden kopiot aikajärjestyksessä.

• Helmikuussa palauttamani hakupaperit (kolmeen eri kohteeseen, koska ensisijaisesti hain Heidelbergiin mutta varmuudeksi kahteen muuhunkin kaupunkiin Saksassa) sekä niiden liitteet eli suositus, ECTS-opintosuunnitelmat ja opintorekisteriote
• Yliopiston sähköposti “Olet hyväksytty” maaliskuun 2010 lopulta
• Toukokuinen sähköposti, jonka liitteenä sain Heidelbergiin lähetettäviä lappuja
• Oma apurahahakemus kielikurssia varten (ja myöntämissähköposti, jee!)
• Toinen apurahahakemus ja vastaus “tyvärr inte”
• Heidelbergiin marraskuussa lähetettämäni lomakkeet (hakemus ja ilmoittautumislomake kielikurssille)
• Saksasta joulukuussa saapunut hyväksymiskirje ja opas vaihtareille. Hyväksymiskirjeen alaosa piti leikata ja lähettää takaisin Saksaan. "Kyllä, otan paikan vastaan"
• Opiskelijakorttihakemus (lomake tuli mailina ja se piti palauttaa postitse 15.1. mennessä)
• Kämppätarjous ja sähköpostivaihto kämpästä
• Lentolippu

Aina, kun on pitänyt lähettää jotain Saksaan, olen tehnyt semipätevän saatekirjeen. Arvon herra se ja se, tässä liitteenä lähetän lappuni siitä ja siitä. Suosittelen. On hyvää harjoitusta ja rakkaat lomakkeet jäävät paremmin mieleen.

Kui Heidelberg?

Elokuu 2006. Kaverini lähettää postikortin Heidelbergistä. Ei reaktiota.

Syksy 2006. Lukion saksanluokan seinällä on ruma, tussilla kirjoitettu kyltti "Ich hab' mein Herz in Heidelberg verloren". Ei reaktiota. (Myöhempi googlailu antoi tulokseksi pari videota.)

Syksy 2010. Osallistun Berliinin opintomatkaan (kurssi SA14). Lueskelen lokakuussa ennen reissua Darwin Porterin Germany 2008 -opaskirjaa. Heti ensimmäisillä sivuilla oli kaunis kuva kaupungista ja jokimaisemasta. Reaktio: painoin mieleen nimen Heidelberg. Lueskelin siitä ihan vähän lisää.

Kevät 2011. Tiesin haluavani Saksaan vaihtoon kevääksi 2012. Lueskelin esitteitä ja yliopiston vihkosia. Bongasin Heidelbergin yliopiston, Ruprecht-Karls-Universitätin, listalta. Selvisi, että EU:n sisällä on Erasmuksen lisäksi Coimbra-ryhmän opiskelijavaihtoverkosto, johon Turun yliopistokin kuuluu. Sen kautta pystyi hakemaan 18 eri yliopistoon, joista neljä oli saksalaisia, joista yksi oli Heidelberg. Lomakehässäkkä vaati yhden paperin enemmän kuin Erasmus-haku: piti pyytää suositus. Se vaati ehkä tunnin enemmän vaivannäköä, sus siunakkoon.

Halusin lähelle kaunista luontoa mutta kuitenkin hyvien kulkuyhteyksien päähän. Mieluiten kohtuullisen länteen tai etelään. Lähden kernaasti vain 140 000 asukkaan  kaupunkiin, joka on kuuluisa yliopistostaan. Heidelberg tuntuu olevan täydellinen yhdistelmä eri ominaisuuksia, ja silti tuntuu, että hain sinne vähän sattumalta ja siksi, että se on niin kovin sievä.

Minne mennä?

Olisi kiva, jos netissä olisi selkeitä testejä ”Minne lähteä yliopistovaihtoon”, mutta sorry, ei ole näkynyt. Moni yrittää rajata kohteen ensin karkeasti oman kiinnostuksen mukaan. Ehkä kielen, kulttuurin ja ilmaston. Halusin lähteä hiomaan saksan taitojani paremmiksi, joten valinnanvaikeus alkoi sitten vasta saksankielisen Euroopan sisällä. Hakupapereiden deadline on 15.2., ja nyt moni pähkäilee seuraavia asioita, joita itsekin pohdin vuosi sitten:

Sijanti (itse maassa ja verrattuna naapurimaihin). Haluatko reissata ympäriinsä? Haluatko opiskella jossakin, jonne ei ehkä muuten tulisi turistina lähdettyä? Tai haluatko mennä tunnettuun paikkaan ja kokea sen asukkaana? Tahdotko loistavat kulkuyhteydet muualle tai Ryanairin kentän lähelle?
Yliopiston taso ja maine. Harvalle tämä on kovin tärkeää, mutta onhan se kiva lähteä laadukkaaseen paikkaan, kun kerran saa ilmaiseksi opiskella.

Hintataso. Berliini on Münchenia halvempi. Osa valitsee ihan koko vaihtomaan vain kaljan hinnan mukaan.

Luonto takapihalle vai kaupungin syke ikkunan alle? Vettä, vuoria, metsää, peltoa? Mieti vapaa-aikaa. Kiipeilyä, melontaa, patikointia, kahviloita, teattereita, baareja...?

Kieli ja korostus. Ymmärrätkö alueen saksaa?  Itse karsin kylmästi Baijerin ja Sveitsin pois listaltani tällä perusteella.

Näitä ominaisuuksia voi ajatella vaalikonemaisella janalla:

Äärest tärkeää---------------------------Ei todellakaan tärkeää

Jos huomaat ajattelevasi joka kohdassa ”ihan sama”, ota sitten vain yliopisto, jonka kurssitarjottimen löydät helpoiten. (Work smart not hard.)

Jos taas haluat oikein optimoida, istu ihan alas vain. Ystäväsi Google ja Turun yliopiston vaihtolärpäke auttavat kyllä.

Jos lempikohde osuukin väärään tiedekuntaan, voit silti hakea sinne. Omat tiedekunnan hakijat ovat etusijalla, mutta kannattaa koettaa. Moni angstailee, että ”vaihtoonlähtö on niin hiton raskasta ja ääää pitäis keksii paikka ja arghhh”, mutta kannattaa hengitellä, ei siinä oikeasti montaa työpäivää mene.