Automaa

Wolfsburg vääntyy aina mielessäni muotoon "Volksburg". Siellä on Volkswagenin (Monacoa suurempi) tehdas sekä Autostadt, saman yhtiön miltei puoli miljardia maksanut palvelukeskus ja elämyspuisto.

Autot ovat minulle lähinnä ihmistensiirtämisvälineitä. Siksi oli yllättävää, että Autostadt pääsi reissulistalle ja vieläpä kahden ensimmäisen viikon aikana. Syy: KY-Hansa. 

Rakas saksanlukijoiden kerhomme teki Suomesta eksursion Berliiniin, josta taas tehtiin päiväreissu Wolfsburgiin. Hyppäsin mukaan tähän Volkswagen-päivään. (Päätin myös yhdistää Autostadtin Harz-vuorten ihasteluun. Hyvin erilaiset paikat mutta maantieteellisesti kätevän lähellä toisiaan.) Aamukuudelta junassa kyseenalaistin vähän järkeäni: Ohjelmassa oli autojen töllistelyä ja shoppailua, jotka eivät oikein kumpikaan ole omaa alaa. Päivästä tuli kuitenkin huikea.

Alkuun sykettä nosti pieni aikataulukriisi. Hansalaisten tilausbussi oli tunnin myöhässä. Yritin selvitellä Autostadtissa infotiskillä, millaiset mahdollisuudet meillä oli ehtiä opastetulle tehdaskierrokselle. Bussi kurvasi pihaan noin klo 12:14, kun kierros alkoi 12:20. KY-Hansasta tuli hetkeksi 60 metrin sprinttikerho. Sitten ehdimme hyvillä mielin pällistelemään, miten Golffeja valmistetaan.

Näimme autojen valmistusta hämmästyttävän läheltä. (Kapinallinen olisi ehtinyt läästiä sormenjäljet muutamaan tuulilasiin.) Eikö tässä vaaranneta jotain liikesalaisuuksiakin? Onko vaarallista, kun autonkori killuu pään yläpuolella? Kuvauskielto harmitti. Kierros on suunniteltu niin, että vaikuttaa siltä, että kokonainen auto valmistuu silmien edessä aivan hetkessä. En ole koskaan nähnyt vastaavia robotteja. Lähinnä tunsin pyöriväni jossain Transformers-leffan jatko-osassa.

Tehdaskierroksen jälkeen tutustuimme itse Autostadtiin. Eri hallien ja paviljonkien lisäksi siellä on kaksi aika hienoa, öö, autotallia. Sylinteritorneissa on robottihissi, joka nostaa ja laskee autoja oikeille hyllyköilleen. Idea on ehkä tuttu Mission Impossible 4:stä?

Yksi huvittavimmista kohteista oli Lamborghini-paviljonki. Sisällä yleisö katsoo kalterien takaa, miten keltainen Murciélago auto hilluu sivuttain seinällä. Sitten tulee ääni-, savu- ja laserefektejä. Auto häviää hetkeksi seinän taakse, tulee takaisin, ja kaiuttimet pärisevät 110 desibelin voimalla. Machoa. Opas hehkuttaa, miten monta litraa Lambo syö satasella. Toinen opas mainostaa luomu-currywurst-ateriaa Volkswagen-ketsupilla.

Kiehtova paikka. Maisemat olivat tyylikkäitä ja automuseo oli myös hieno. Ensin katsoin, että museon näyttely on aika villi, ja autot roikkuvat katosta. Sitten Heka huomautti  ystävällisesti, että katto on vain hyvin puhdasta peilipintaa. Kiusallista. No, jotain Autostadtin mahtipontisuudesta kertoo se, että olin tuossa vaiheessa iltapäivää ihan valmis hyväksymään, että totta kai osa museon autoista on kattoon kiinnitetty. Why not?

PS. Koska Wolfsburg on aina pelkkää Autostadtia, tuli aika yllärinä, että siellä on myös Alvar Aalto -kulttuuritalo. Tämä voi olla hauska kurkata, ja se on ihan keskustassa.