tiistai 7. elokuuta 2012

Paluu raskain laukuin ja mielin

Suomessa jälleen. Armo kävi oikeudesta lentokentällä, eikä SAS inahtanutkaan 31 kiloa painaneesta matkalaukustani.

Paluumorkkista ei varsinaisesti ole, mutta paluuhämmennys ja -väsymys ehdottomasti. Laukkujen purkaminen ei kiinnosta, ja aivot käyvät puoliteholla.

Kaikki on tuttua, mutta pikkiriikkiset erot huvittavat: Hammastahna, hanavesi ja kahvi maistuvat erilaiselta. Myös aamuaurinko on kirkas ja kaunis. Suihkun vedenpaine on kuin Niagarassa. Sormet tökkivät vääriä kirjaimia suomalaisella näppiksellä. Karkit maksavat omaisuuden.

Suomen kesäbiisit ovat myös menneet minulta täysin ohi. Oma kesäbiisini on KRISin Diese Tage, jota on kuullut SWR3-kanavalta ihan kiitettävästi.


Tuntuu kuitenkin hyvältä olla kotona taas. Ihmiset, lakritsi, sirukorttimaksupäätteet, kesätyö, huumori, marjat.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti