tiistai 5. kesäkuuta 2012

Hanki harrastus


Schriesheimin kalliot ovat pyöräilymatkan päässä. 
Jos haluaa, että vaihtopaikka tuntuu vähän enemmän kodilta, kannattaa hankkia harrastus. Liittyminen yhdistykseen nimeltä DAV (Deutscher Alpenverein) on tähän mennessä ollut vaihtoajan parhaita päätöksiäni.

Liityin kielikurssikaverin kanssa yhdistyksen jäseneksi ihan ensimmäisillä viikolla. Molemmilla oli hitusen kiipeilykokemusta ja paljon opittavaa. Muun muassa koko saksankielinen kiipeilytermistö noin niin kuin aluksi.

Siitä se lähti. Kaikenlaisessa urheilussa varmaan oppii luottamaan kaveriin ja tutustuu toiseen paremmin. Kiipeily on kuitenkin poikkeuksellista: joka viikko sitä laittaa henkensä toisen varmistuksen varaan.



Olimme uusien jäsenten infoillassa. Ai täällä järjestetään luolaretkiäkin? No mennään luolaan. On vaikea selittää, miksi oli niin upeaa kontata, ryömiä ja kävellä märässä, pimeässä, ahtaassa, mutaisessa ja kivisessä onkalossa, mutta se oli uskomattoman hienoa. Muiden osallistujien kanssa on kokkailtu ja grillailtu jälkeenpäin.

DAV-jäsenenä saa alennusta kiipeilystä, mutta sen lisäksi saa osallistua huikeisiin viikonlopputapahtumiin.

Paikallisyhdistyksissä on myös se mahtava puoli, että pääsee harrastamaan saksaksi saksalaisten kanssa.

Tutustumisretken kohde oli Grotte  de la Maratière -luola Ranskassa Juran alueella.



Kiipeilytaidoista ja -varusteita on hyötyä myös luolissa.

Salle du Pilier -osuuteen noustiin pienen sisäänkäynnin läpi, vähän kuin viemäristä nousisi keskelle komeaa plazaa.

Välillä sitä oli kuin katedraalissa, välillä sai ryömiä ahtaissa paikoissa.  


Ajantaju, nälkä ja jano katosivat luolassa.  Ylös palaaminen oli jännittävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti